Blogi: Osaamisen kehittämisellä työhyvinvointia ja tuloksia

Osaamisen kehittäminen kytketään yllättävän harvoin työhyvinvointiin. Ja tuloksellisuuteenkin kytkentä yleensä tehdään vain siitä näkökulmasta, mitä osaamistarpeita organisaation sisällä kulloinkin on, pohtimatta yksilön tuottavuutta, yrityksen tuloksellisuuden kovaa ydintä. Ja kun tiedetään, että yksilön tuottavuus on seurausta työhyvinvoinnista, jonka taustalla on merkityksellisyyden ja hallinnan tunne, ollaankin heti kättelyssä ihan perusasioiden äärellä.

Osaamisen kehittämisen uusi näkökulma

Yrityksen osaamistarpeiden huomiointi on toki olennainen ulottuvuus, mutta jos jätetään huomioimatta yksilönäkökulma ja muokataan organisaation osaamispalettia pelkästään työtehtävien asettamien vaatimusten näkökulmasta, on vaarana osaoptimointi. Esimerkki löytyy useastakin organisaatioista ja usein juuri siten, että hyvästä työstä palkitaan esihenkilöstatuksella. Jostain syystä usein oletetaan, että jos henkilö on työssään kyvykäs, hän on automaattisesti myös kyvykäs esihenkilö. Työ esihenkilönä ei kuitenkaan perustu pelkkään substanssiosaamiseen, vaan siihen kuuluu kyky kohdata ihmisiä ja halu johtaa heitä palvelevalla otteella. Vaikka ihminen olisi kuinka empaattinen, hänen taipumusprofiiliinsa ei välttämättä kuulu sellaisten työtehtävien tekeminen, jotka edellyttävät ihmisten tarpeisiin liittyvää joustavuutta ja tauotonta henkilöstöön liittyvän informaation vastaanottamista ja käsittelyä.

Ja valitettavasti on niin, että jos ihminen toimii itselle sopimattomassa roolissa tai tehtävässä, on seurauksena uupuminen ja leipääntyminen. Tämä kaikki puolestaan vaikuttaa verottavasti mielialaan, luovuuteen ja innovatiivisuuteen ja saattaa eskaloitua koko työyhteisön ilmapiiriin ja tuottavuuteen. Ja voi käydä niin, että työelämä, joka on ollut työelämys, muuttuukin erämaavaellukseksi, joka johtaa sekä henkilön itsensä että hänen vastuullaan olevien henkilöiden väsymiseen – ja koituu sen myötä koko organisaation vahingoksi. Tästä syystä on hyvä tarkastella osaamisen kehittämistä ihan uusista näkökulmista.

Potentiaalista potkua muuttuvan ympäristön haasteisiin

Henkilöstön optimoitu osaamisen kehittäminen on tunneilmaston johtamisen ohella organisaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kulmakiviä. Tämä kaikki on osa kokonaisvaltaista työkykyjohtamista, jossa henkilöstön työhyvinvointi huomioidaan organisaation kaikilla tasoilla, strategiaan kytkettynä ja kaikessa johtamisessa huomioituna osa-alueena – myös osaamisen kehittämisen rintamalla. On tärkeää vapauttaa olemassa oleva henkilöstön potentiaali. Näin saadaan resilienssiä niihin haasteisiin, joita jokainen organisaatio muuttuvassa maailmassa kohtaa.

Osaamisen kehittäminen on siis huipputärkeä, mutta valitettavan harvoin optimaalisesti hyödynnetty työhyvinvoinnin ulottuvuus. Tästä syystä työyhteisön henkilöstövoimavarat ja osaamisen kehittämisen suunnittelu tulisi punnita – paitsi organisaation tarpeiden näkökulmasta – myös jokaisen työntekijän omakohtaisten ja yksilöllisten osa-alueiden näkökulmista. Ja näitä näkökulmia ovat substanssiosaamisen lisäksi yksilön taipumukset ja motivaatio. Tähän tärkeään ulottuvuuteen on kiinnitetty huomiota myös uudistetussa yhteistoimintalaissa, jossa työyhteisöjä velvoitetaan jatkuvaan vuoropuheluun henkilöstön kanssa mm. työyhteisön kehittämissuunnitelman puitteissa.

Ihminen ei ole kone, vaan kokonaisvaltainen yhdistelmä ainutlaatuista persoonaa ja kerrytettyä osaamista. Näiden rajapinnasta löytyy optimaalinen kompetenssi sekä työtehtävät, joissa yksilö pääsee kukoistamaan. Työn merkityksellisyyden, hallinnan ja onnistumisen kokemus – tunne siitä, että on juuri itselle sopivissa tehtävissä – on työhyvinvoinnin kannalta ratkaisevassa roolissa. Kun tämä työhyvinvoinnin ja osaamisen yhtälö kertautuu koko henkilöstössä, voidaan hyvällä syyllä odottaa organisaatioon työhyvinvoinnin ja tuottavuuden riemumarssia.

HTM, KM Pia-Christina Roth
Senior HR Consultant & Trainer
HR Legal Services

pia-christina.roth@hrlegal.fi
+358505342808

 

Tutustu koulutus- ja valmennuspalveluihimme täältä.