Millainen on hyvä esihenkilö?

Miksi tietty tiimi loistaa henkilöstökyselyissä vuodesta toiseen? Miksi juuri tähän tiimiin on jatkuvasti hakijoita eikä kukaan hae muualle?

Vastaus: tiimin esihenkilö on kaikkien rakastama. Hän pitää hyvää huolta alaisistaan ja tuntee heidät muutoinkin kuin vain työroolissa.

Esihenkilön tärkein työ on auttaa tiiminsä jäseniä onnistumaan ja poistaa esteitä heidän työnteoltaan. Kun tiimin jäsenet tietävät, että he voivat aina kääntyä esihenkilönsä puoleen ja saada tukea, niin heillä on tilaa rohkeudelle yrittää ja uskaltaa.

Fiksu esihenkilö on riittävän varma itsestään ja tunteiden hallinnastaan ja palkkaa siksi itseään fiksumpia ja erilaisia työntekijöitä. Näin hän varmistaa uudet näkökulmat, kehittymisen ja tunnistaa sen, että monimuotoisena työyhteisö hahmottaa paremmin myös asiakkaiden näkökulmat.

Fiksu esihenkilö on reilu, myönteinen ja osaava. Hän on jämäkkä ja osaa arvostaa muiden osaamista ja antaa heille toimintatilaa. Hän kykenee ottamaan vastaan palautetta, myöntämään virheensä ja pyytämään anteeksi.

Fiksu esihenkilö palkitsee ja kiittää, koska arvostuksen näyttäminen ja myönteinen huomio saavat työntekijät sitoutumaan ja joustamaan myös silloin, kun on kova työpaine tai asiat menevät pieleen.

Meillä kaikilla on varmasti niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia johtamisesta. Molemmat jäävät mieleen. Muistan hyvin, kun työskentelin vuosia tehtävässä, jossa päivittäisten päätösteni piti kestää sekä eettinen että rikosoikeudellinen tarkastelu. Rohkeus ja lujuus vahvistuivat, kun oma pomoni tuki minua ja tarpeen tulleen myös puolusti ulkopuoliselta paineelta. Työni sujui todella hyvin.

Kun esihenkilö ei onnistu työssään

Työntekijän hyvinvointia keskiössä pitävän palvelevan johtamisen vastakohta on byrokraattinen, käskyttävä tai välinpitämätön johtamisen tapa. Tämänkaltainen johtaminen saa työntekijöissä aikaan tunteen, että heitä ei kuunnella ja että heidät voidaan korvata koska tahansa.

Mieleeni tulee eräs IT-alan työntekijä, joka irtisanomisensa jälkeen kertoi, ettei ollut koskaan tavannut henkilökohtaisesti esihenkilöään, ja että tieto irtisanomisestakin tuli kirjeellä kotiin. Hän koki, ettei hänen työllään eikä hänellä itselläänkään ollut juuri arvoa työnantajan silmissä.

Huono henkilöjohtaminen onkin suurimpia syitä myös työntekijöiden omaehtoiseen irtisanoutumiseen ja sitä kautta myös heikkoon työnantajakuvaan. Tämä taas vaikeuttaa etenkin nuorten osaajien rekrytointia ja sitouttamista.

Erä jututtamani kolmikymppinen työntekijä lähti hyvästä työpaikasta, koska häntä ei kuunneltu, kehitysehdotukset torpattiin ja hänen asiantuntemuksensa lytättiin vetoamalla vanhoihin käytäntöihin. Samaan aikaan työpaikassa kärsittiin työntekijäpulasta ja syytä tähän ihmeteltiin usein.

Olen itsekin ollut tilanteessa, jossa erittäin paineisessa työssä esihenkilöni keskittyi vain kyseenalaistamaan päätöksiäni ja samalla painotti, kuinka iso vastuu roolissani on. Sen sijaan tukea ei tullut.

Hyvä esihenkilötyö – parempi työntekijäkokemus

Esihenkilötyön laatu on hyvän työntekijäkokemuksen yksi tärkeimpiä tekijöitä. Lapin yliopiston dosentin Marko Kestin mukaan jo yhden prosenttiyksikön parannus työelämän laadussa lisää työntekijän tuomaa liikevaihtoa noin 500 euroa.

Suomessa tämä kokemus työelämän laadusta oli Kestin mukaan ennen koronaa 60 prosenttia, kun maksimi on sata. Kesti sanookin, että nostamisen varaa on todella paljon, koska meillä on erittäin osaava ja kokenut työväestö, jolla on paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Esihenkilötyötä kehittäessä pitäisi Kestin tutkimusdatan mukaan ensisijaisesti kohdistaa toimet sekä fyysiseen että psyykkiseen turvallisuuteen. Paljon puhuttu psykologinen turvallisuus on hyvinvoinnin ja tuottavan työnteon perusta.

Mitä paremmin työntekijät voivat sitä suuremman osan työajastaan he käyttävät teholliseen tekemiseen.

Näistä tunnistat hyvän esihenkilön

1. Hän organisoi työn reilusti ja oikeudenmukaisesti.
2. Hän varmistaa perusasioiden toiminnan ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon.
3. Hän on luotettava, johdonmukainen ja toimii eettisesti.
4. Hän toimii valmentavasti eli tukee ja sparraa ja antaa palautetta.
5. Hän kuuntelee myös vaikeissa tilanteissa ja on henkisesti läsnä, kun hänet kohtaa.
6. Hänellä on tunneälyä eli hän havaitsee omat ja toisten tunteet ja osaa säädellä niitä.
7. Hän seuraa työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä kuormittumista ja auttaa helpottamaan tilannetta, jos on tarve.
8. Hän ei pelkää vaikeita aiheita ja tilanteita, vaan puuttuu ongelmiin rivakasti.
9. Hän kyseenalaistaa omia ajatuksiaan ja valtuuttaa ja innostaa muita yrittämään ja saavuttamaan tavoitteita.
10. Hän varmistaa, että jokainen tietää tavoitteensa
11. Hän huolehtii myönteisestä ilmapiiristä.
12. Hän osaa pitää sopivan etäisyyden työntekijöihin mutta pysyy kuitenkin niin lähellä, että hänelle voi turvallisesti jutella.
13. Hän ei esitä mitään roolia vaan on oma itsensä ja kohtaa toiset ihmiset aidosti.
14. Hän ei korosta asemaansa.

Valmennamme tuhansia esihenkilöitä vuosittain.

Lähteenä käytetty: Marja-Liisa ja Marjut Manka: Työhyvinvointi 2023 ja Lapin yliopiston dosentin Marko Kestin esitys QWR-indeksistä Työnohjauksen päivässä 30.1.2024.