Pidä huolta työelämäkonkareista – tehokkaimmat ja hyvinvoivimmat työntekijäsi saattavat olla heitä

Joka viides palkansaaja on työelämäkonkari eli ikääntynyt ja määrä kasvaa. Se, että ihmiselle on kertynyt pitkä työhistoria, tarkoittaa tutkimusten valossa montaa hyvää asiaa.

Kokeneilla työntekijöillä on valtava määrä tietoa työelämästä, osaamista, resilienssiä, kykyä katsoa asioita laajasti ja johtaa itseään. He ovat taitavia tiedon arvioinnissa, yhdistelyssä ja soveltamisessa. Voi olla niinkin, että parhaat työntekijäsi ovat juuri heitä.

Yksilölliset ja toimialakohtaiset erot ovat suurempia kuin iän tuomat erot. Ikään liittyvät muutokset ovat usein lieviä ja kokemus kompensoi niitä. Merkittävät muutokset kognitiivisessa toimintakyvyssä liittyvät yleensä sairauksiin.

Työturvallisuuslaki muuttui kesäkuun 2023 alussa ja nosti keskiöön yli 55-vuotiaiden työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen. Fokus on psykososiaalisen kuormituksen aisoissa pitämisessä.

Miten kokeneilla työntekijöillä menee psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta?

Ikääntyneet työntekijät kokevat henkisen työkykynsä paremmaksi ja kokevat vähemmän haitallista stressiä kuin heitä nuorempi ikäpolvi.

Noin puolet 55-64-vuotiaista kokee työnsä henkisesti raskaaksi, mutta luku on pienempi kuin 35-44-vuotiailla ruuhkavuosissa elävillä. Heistä näin kokee jo kaksi kolmesta. Työolobarometrin mukaan nuorilla menee tässä suhteessa parhaiten.

Vanhemmilla työntekijöillä on myös vähiten työuupumusta. Eniten siitä kärsivät 25-44-vuotiaat. Työterveyslaitoksen mukaan suomaisista jo neljännes kokee työuupumusoireita, kovimmilla ovat esihenkilöt.

Tutkimusdata paljastaakin, että sekä yksilölliset että ammattien ja toimialojen erot vaikuttavat työn kuormittavuuden kokemukseen enemmän kuin ikä. 

Mitä psykososiaaliset kuormitustekijät ovat?

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät tarkoittavat työn järjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista työkuormitusta.

Ne voivat liittyä työn ja työtehtävien suunnitteluun, jakamiseen ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimiseen tai olla itse työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviä asioita. Niitä ovat esimerkiksi kohtuuton aikapaine, huono johtaminen, liika työmäärä, tietotulva tai väkivallan uhka.

Lisäksi näihin kuuluvat työyhteisön toimintaan liittyvät asiat, kuten se, millä mallilla ovat yhteistyön tekeminen ja vuorovaikutus. Työpaikkakiusaaminen ja huono käyttäytyminen kuormittavat erityisen voimakkaasti. Haitallinen psykososiaalinen kuormitus syntyykin usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Näitä tekijöitä ei vielä tunnisteta eikä oteta huomioon kovinkaan hyvin. Lähes 20 000 tarkastusta tehtyään työsuojeluviranomainen huomasi, että joka kolmannessa yrityksessä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ollut tunnistettu ja arvioitu riittävästi tai ollenkaan.

Tässä on melkoinen ristiriita sen suhteen, että lain mukaan työnantajan täytyy ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät tekijät ja toteuttaa heille yksilöllisiä työsuojelutoimia eli havaita työkykyä uhkaavat tekijät ja puuttua niihin. Käytännössä tämä painottaa varhaisen välittämisen käytäntöjen aktiivista toteuttamista.

Suomessa on yli sadan vuoden historia fyysisen työturvallisuuden huomioon ottamisesta ja se on hyvällä mallilla. Yhä useampi tekee nykyisin aivotyötä ja kokee kuormituksensa olevan ennen kaikkea henkistä.

Vinkkejä konkareiden psyykkisen työkyvyn tukemiseen