Pulssikysely – miten teet ja miten hyödyt?

Pulssikysely on korvannut monessa yrityksessä ”perinteisen” henkilöstökyselyn henkilöstöanalytiikan kulmakivenä. Pulssikysely houkuttelee, koska se on lyhyempi ja siten sen toteuttaminen on nopeaa ja kevyttä.

Pulssikysely sopii myös tämän päivän HR:n entistäkin nopeampiin sykleihin, kun henkilöstöanalytiikka pysyy ajan tasalla siinä missä muukin yrityksen keräämä data. Pulssien tulokset on myös syötettävissä mittareina erilaisiin dashboardeihin. Toisaalta samat kysymykset henkilöstötutkimusten tulosten hyödynnettävyydestä käytännön työssä elävät vahvana myös pulssikyselyissä työntekijäymmärryksen työkaluna.

Henkilöstöanalytiikassa muutosta kohti pulssikyselyä

Moni muutosvoima ajaa meitä kohti jatkuvaa HR-datan keräämistä. Kehityskeskusteluja vedetään OKR:llä agiilisti, joten miksi työtyytyväisyyskyselyn tulokset saataisiin vain kerran vuodessa? Miten koko ajan tekemämme toimet vaikuttavat työtyytyväisyyteen? Henkilöstö myös vaihtuu, miten kehittyy työhyvinvointi? Uusia osaajia tarvitaan ja nykyisiä halutaan sitouttaa tänään, ei ensi vuonna.

Toisaalta monet yritykset vasta suunnittelevat henkilöstökyselyjen aloittamista. Myös siinä tilanteessa jatkuvasti tilannetta mittaava pulssikysely houkuttaa raskaan henkilöstökyselyn sijaan. Pulssikyselyn avulla päästään pienin askelin matkaan HR-datan kerryttämisessä samaan tahtiin HR-toiminnon pystytyksen kanssa.

Henkilöstökyselyn ja niiden syklin tiivistäminen onkin monesti hyvä idea. Jotta henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys pysyvät agendalla, tarvitaan pulssikysely antamaan jatkuvaa tilannekuvaa siitä, missä mennään. HR ja johto saavat päätöksenteon tueksi henkilöstöanalytiikkaan ajantasaista tietoa pulssikyselyllä. Lisäksi usein toistettava henkilöstöpulssi antaa trenditietoa, eli dataa saman henkilöstömittarin muuttumisesta ajan saatossa. Jos vaikka teemme toimia tietyn HR-mittarin eteen, on kiinnostava tietää, millaisia muutoksia toimet saavat aikaan ja miten nopeasti tilanne muuttuu.

Pulssimittauksella voidaan myös rakentaa linkkiä esimerkiksi asiakkaiden suositteluindeksin (NPS) ja henkilöstön tyytyväisyyden (eNPS) välille. Henkilöstö luo asiakaskokemuksen, joten eri sidosryhmätutkimusten yhteen tuominen on datan hyödyntämisen kannalta tärkeää.

Hyödyn varmistaminen 

Pelkkä lyhentäminen ja tahdin tiivistäminen eivät kuitenkaan tee pulssikyselystä täydellistä työkalua henkilöstökyselyn tekemiseen ja työntekijäkokemuksen ymmärtämiseen. Lyhyt, pitkä tai keskimittainen henkilöstökysely ovat hyödyllisiä vain, kun niissä mitataan oikeaa asiaa. Pulssikyselykin tulee suunnitella tarpeeseen.

Lisäksi tiedämme, että jo ensimmäisen koronavuoden aikana jopa n. 40 % suomalaisista alkoi etätöissä miettiä oman työnsä sopivuutta omiin perustaviin elämänarvoihin ihan uudella tavalla (HR Legal, 2021). Se on esimerkki suuresta megatrendistä, joka muuttaa työtä: työntekijäkokemus on entistäkin henkilökohtaisempi, yksilöllisempi, moniulotteisempi. Tätä heijastelee myös monen alan todennettu työvoimapula.

Kun kysymyksiä pulssikyselyssä on pitkää henkilöstökyselyä vähemmän, on sitäkin tärkeämpää miettiä, mitä tarvitsee kysyä. Mitä tietoa oikeasti tarvitsemme? Henkilöstöanalytiikasta ja pulssikyselyistä saadaan hyötyä käytännön työssä vain, kun opimme, mitä juuri meidän pitäisi kehittää. Tämä viisaus löytyy henkilöstöstä, kun sitä oikein kysymme ja analysoimme.

Miten me HR Legalilla sen teemme?

Tarpeeseen suunnittelemalla me HR Legalilla tuomme yhteen lyhyiden, vakiomuotoisten pulssikyselyiden sekä yrityksen todelliseen työntekijäkokemukseen perustuvien kehityskohteiden parhaat puolet. Olemme tehokkaita ja seuraamme muutosta – niissä asioissa, jotka ovat tärkeimmät juuri teille. Meistä hyvä pulssi yhdistää nämä kaksi puolta: se on tehokas ja helppo, mutta aina tarkoitukseen räätälöity HR:n työkalu. Vain nämä kaksi asiaa yhdistämällä data palvelee kehitystä, ja vastaa niihin käytännön työn todellisiin haasteisiin.

Meidän tapamme tehdä pulssikyselyjä vastaa näihin tarpeisiin vaivattomasti. Luomme yritykselle yksinkertaisen mallin, joka tuottaa yrityksen yksilöllisestä tilanteesta selkeän, kiteytetyn kuvan, josta saa käsityksen jo silmäyksellä. Meistä selkeys ja yksinkertaisuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kysymme aina samat kysymykset kaikilta organisaation erityiset kysymykset unohtaen. Vakiokysymyksiin saamme vakiovastaukset. Osuvasta työntekijäymmärryksestä saamme kilpailuetua.

Olemme hioneet pulssikyselyn prosessimme niin, että tunnistamme, mikä on toistuvaa ja mikä on vaihtuvaa. Sen jälkeen suunnittelemme pulssikyselyn ja toteutamme sen rautaisella kokemuksella. Saatte käsiinne helposti tulkittavat tulokset nopeasti, jotka myös työstämme konkreettisiksi toimenpiteiksi. Henkilöstöanalytiikka muuttuu käytännön HR-työn työkaluksi. Ja halukkailla on myös mahdollisuus sukeltaa syvälle dataan itse, oppia omasta yrityksestä paljon lisää.

Lopulta me uskomme, että laadukkainkin pulssikysely, HR-data ja henkilöstöanalytiikka tarvitsevat kumppanikseen imua organisaatioon. Imu tiedolle syntyy parhaiten siitä, kun pulssikysely vastaa niihin kysymyksiin, joita yrityksen kehittämisessä kysytään. Tätä kaikkea on tämän päivän pulssikysely.

Ole yhteydessä, pysytään pulssilla!