Valmentavalla johtamisella tulosta ja hyvinvointia

Valmentava johtaminen on esihenkilötyötä, jolla vapautetaan niin yksilön kuin työyhteisönkin koko potentiaali. Sen tavoitteena on kehittää yksilön, tiimin ja organisaation toimintaa ja mahdollistaa parempi oppiminen. Kun organisaatiossa yksilöt pääsevät käyttämään omia vahvuuksiaan ja venymään sopivassa määrin omien kehittymisalueidensa kanssa, saadaan aikaiseksi tuottava ja hyvinvoiva organisaatio. Kuulostaa teoriassa helpolta, mutta miten se sitten tehdään käytännössä?

Valmentava johtaminen vastaa uudistuvan työelämän tarpeisiin

Valmentava johtaminen vastaa organisaatioiden uudistumistarpeeseen tilanteessa, jossa tieto ja osaaminen korostuvat, uudet sukupolvet mullistavat työelämää ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Samaan aikaan yksilöiltä ja tiimeiltä odotetaan entistä enemmän kykyä toimia itseohjautuvasti. Itseohjautuvuuden käsitettä käytetään laajasti ja sen merkityskin vaihtelee kontekstin mukaan. Lähtökohtaisesti sillä kuitenkin tarkoitetaan kykyä ja halua tehdä työtä itsenäisesti, ilman jatkuvan kontrollin tarvetta. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että johtamista ja esihenkilötyötä ei enää tarvittaisi. Voisi jopa sanoa, että päinvastoin hyvän johtamisen ja esihenkilötyön tarve korostuu entisestään, mutta sen muoto muuttuu. Itseohjautuvan työn tukemisessa tarvitaankin nimenomaan valmentavaa johtamista, jossa korostuvat luottamus, motivaatio ja hyvä vuorovaikutus.

Esihenkilöiltä edellytetään taitoa tukea ja sparrata tavoitteiden suuntaisesti ja luoda edellytykset työtehtävien hyvään hoitamiseen. Työntekijöiltä puolestaan edellytetään itsensä johtamisen taitoa eli kykyä motivoitua, hallita omaa aikaansa ja ymmärrystä oman työn vaikutuksista laajemmassa kontekstissa. Tämä ei toteudu ilman toimivaa, vastavuoroista vuorovaikutusta ja molemminpuolista luottamusta valmentavan johtamistavan kontekstissa.

Valmentava johtaminen on siten kokonaisvaltainen tapa toimia ja vaikuttaa toisiin. Se on uudenlaista työyhteisössä olemista ja vaikutetuksi tulemista. Valmentavaan johtamiseen kuuluu arvostus, osallistaminen ja tavoitteellinen yhdessä tekeminen. Tällöin yksilöiden potentiaali vapautuu työyhteisön ja organisaation käyttöön; vastavuoroisesti työyhteisö ja organisaatio tukevat yksilön voimaantumista.

Ei ole valmentavaa johtamista ilman hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta

Valmentava johtaminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että esimies ymmärtää erilaisia persoonallisuus- ja vuorovaikutustyylejä. Vaikuttavan vuorovaikutuksen pohjalla on aina kyky tehdä havaintoja toisen ajattelutavoista, puheen rytmistä ja toiveista tilannetekijöiden suhteen ja mukauttaa oma viesti niiden mukaan. Esimerkiksi palaute on sitä vaikuttavampaa, mitä paremmin se pystytään muotoilemaan vastaanottajan preferenssien mukaan.

Valmentavan johtamistavan ydin on saada ihmiset oivaltamaan, oppimaan ja innostumaan. Tutkimusten mukaan ihmisten oppiminen on sitä parempaa, mitä enemmän he saavat osallistua puhumalla, kuuntelemalla ja tekemällä. Siksi vuorovaikutuksellinen osallistaminen on avaintekijä valmentavassa johtamistavassa. Tällöin esihenkilö ja tiimiläiset ovat työtä tehdessä tasavertaisia keskustelukumppaneita, jotka tuovat eri näkökulmia käsiteltävään aiheeseen. Esihenkilö ei ole enää se, joka tietää oikeat vastaukset kysymyksiin, vaan hänen roolinsa on auttaa tiimiään ajattelemaan ja oppimaan. Siksi kuuntelemisen taidon merkitystä voi liikaa korostaa.

Niin hyvä vuorovaikutus kuin valmentava johtaminen perustuu molemminpuoliselle luottamukselle. Jos esihenkilö ei voi luottaa omiin johdettaviinsa tai vastavuoroisesti tiimi ei voi luottaa esihenkilöönsä, on se vakava merkki jännitteistä ja työteon rakenteiden toimimattomuudesta. Luottamusta rakennetaan huolehtimalla, että arjessa on riittävästi vuorovaikutusta luovia rakenteita, kuten palavereita ja mahdollisuuksia keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Lisäksi luottamusta rakentava vuorovaikutus on avointa, jossa tietoa ei pimitetä turhaan ja jokainen voi luottaa, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Valmenna mieltä ja ajattelua

Valmentava johtaminen liittyy vahvasti mielen ja ajattelun valmentamiseen. Jotta esihenkilö kykenee valmentamaan muita, tulee hänen olla valmis valmentautumaan ja kehittymään myös itse. Kun esihenkilö kykenee ohjaamaan omaa mieltään, hänellä on edellytyksiä tukea myös johdettaviaan kehittämään ajattelukykyään. On tärkeää, että esihenkilö kykenee virittäytymään tilanteen vaativaan mielentilaan ja ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastaan.

Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi omista ajattelutottumuksista ja mielen rajoitteista. Esimerkiksi näkökulman ja perspektiivin säännöllinen vaihtaminen kehittää moniulotteisemman ajattelun kykyä ja laajentaa siten mahdollisuuksia ohjata tiimiä löytämään luovia ratkaisuja arjen tilanteisiin tai kehitettäviin asioihin. Tässä ajattelukumppaneiden käyttäminen on erittäin hyödyllistä esimerkiksi mentoroinnin tai coachingin kautta. Coaching antaa usein esihenkilölle kaivatun varaventtiilin, jossa voi luottamuksellisessa ympäristössä purkaa omia ajatuksiaan ja tuntojaan.

Kun esihenkilö on päässyt alkuun oman mielensä hallinnan ja ajattelutapojen kehittämisessä, hän voi alkaa laajentamaan oppeja myös tiimiinsä ja sen kehittämiseen. Mielen ja ajattelun voima vaikkapa tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, eikä sitä pitäisi olla yhdenkään organisaation varaa jättää hyödyntämättä. Oleellista on, että esihenkilö luottaa omaan tiimiinsä ja heidän kehittymiskykyynsä.

Valmentavaan johtamiseen kuuluu tilannejohtaminen

Johtamiseen ylipäätään kuuluu valtava määrä erilaisia tehtäviä liittyen organisaation perustoimintaan ja siihen, että ihmiset saadaan parhaalla mahdollisella tavalla toimimaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Vaikka valmentava johtaminen kiteytyy ihmisten sparrailuun, sisältyy siihen esihenkilötehtävien kaikki aspektit. Esihenkilöiden tulee johtaa asioiden ja prosessien hoitamista ja varmistaa organisaation aikaansaaminen. Tätä osa-aluetta on perinteisesti kutsuttu manager-rooliksi. Ihmisten ja toiminnan suunnan ohjaamista on kutsuttu leader-rooliksi. Näiden lisäksi valmentavaan johtamiseen tarvitaan vielä coach-rooli, jossa rakennetaan merkitystä, oivallutetaan ja innostetaan kehittymään.

Tarvitaan siis myös tilannesilmää, miten kussakin tilanteessa on parasta omaa tiimiään johtaa. Lisäksi on selvää, että erilaiset esihenkilöroolit organisaation eri tasoilla ja erilaisissa tilanteissa edellyttävät näitä osa-alueita eri suhteessa. Toimitusjohtajan ja vaikkapa varaston tiimiesihenkilön roolit ovat lähtökohtaisesti erilaiset ja edellyttävät siten myös erilaista johtamisotetta.

Valmentamalla johtamisella onnellisempaa työelämää

Ratkaisukeskeinen toiminta, jossa huomioidaan onnistumisia ja kehittymistä ja jossa virheisiin suhtaudutaan oppimismahdollisuuksina, antaa hyvä alustan hyvinvoivalle, innostuneelle ja motivoituneelle työilmapiirille. Positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat, että onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset ovat terveempiä, menestyneempiä, vastuuntuntoisempia ja sosiaalisesti aktiivisempia. Työssä he ovat luovempia, nopeampia ajattelemaan, vähemmän poissa työstä, tehokkaita ja tuottavia. Tämä johtaa usein positiiviseen kierteeseen, jossa työyhteisö tukee ja auttaa toisiaan, pitää yllä hyvää työilmapiiriä ja saavuttaa siten helpommin haastavammatkin tavoitteet. Vaikka työyhteisössä syntyisi konfliktejakin (nekin kuuluvat elämään ja työelämään), niiden selvittäminen on helpompaa, kun luottamus on kunnossa ja vuorovaikutus on jo lähtökohtaisesti avointa ja toimivaa. Haasteet työkyvyssä havaitaan nopeammin ja niiden usein haastavaksikin koettu puheeksi ottaminen on luontevampaa.

Oppimiseen kannustava kulttuuri tukee oppimista ja kehittymistä, mikä lisää hallinnantunnetta ja tarjoaa sopivasti haastetta. Kun työyhteisössä vallitsee ilmapiiri, jossa ollaan innostuneita oppimaan ja kehittymään, edistää se kokonaisvaltaista onnellisuutta.

Pidä huolta valmentavasta johtajasta

Työelämän vaatimukset tuntuvat kasvavan jatkuvasti. Johtaminen on vaativaa ja kuluttaa nopeasti voimat, jos johtajan tai esihenkilön jaksamisesta ei pidetä huolta. Valmentavan esihenkilötyön tärkein edellytys on, että esihenkilöt itse voivat hyvin, pääsevät palautumaan ja hallitsevat omaa kokonaiskuormitustaan.

Onhan teidän organisaatiossanne huolehdittu esihenkilöiden hyvinvoinnista?