Blogi: Empatia – työelämyksen ja tuloksellisuuden kulmakivi

Empatiaan on kautta aikojen suhtauduttu ristiriitaisin asentein. Toisaalta sen merkitys on aina tunnustettu ja tunnistettu silloin, kun on ollut kyse vaikkapa laupeudentyöstä, sairaanhoidosta tai lastenhoidosta. Perinteisesti empatia on siis liitetty naisvaltaisiin ammatteihin ja johtajuusmielikuvaan on puolestaan yhdistetty autoritäärisyys, jonka mielikuva on patsasteleva, jykevä, bassoäänellään työntekijät puolikuoliaaksi säikyttelevä ja isokokoinen mieshenkilö. Ei siis mikään ihme, että jos joku olisi vielä 60 vuotta sitten tullut sanomaan, että empaattinen nainen voi olla ison pörssiyrityksen toimitusjohtaja tai suuren kaupungin pormestari, hänet olisi naurettu pihalle. Vasta näinä päivinä on empatian merkitys työelämässä, johtajuudessa ja liiketoiminnan priimusmoottorina alettu ymmärtää.

Mitä empatia on?

Jaakko Sahimaa, työelämäpsykologi sanoo, että empatia on ”kykyä havainnoida tilanteita myös toisten ihmisten näkökulmasta ja sopeuttaa omaa toimintaa suhteessa muihin ihmisiin, heidän oikeuksiinsa ja tarpeisiinsa.” Aivotutkija Katri Saarikivi taas kiteyttää, että empatia ei ole tunne, vaan yhdistelmä taitoja, ihmistajua. Voiko kukaan kiistää näiden taitojen tarpeellisuutta johtajuudessa ja työelämässä yleensäkin?

Empatiataitojen esiinmarssi on siis mitä suurin lahja mille tahansa yritykselle, joka haluaa sitouttaa henkilöstöään niin organisaatioon kuin sen arvoihin ja tavoitteisiin, vähentää sairauspoissaoloja ja houkutella talentteja taloonsa. Kun asiakastyytyväisyys ja tuottavuus lähtevät kasvuun, kyynisinkään tyyppi ei enää epäile empatian voimaa.

Voiko organisaatio olla empaattinen?

Kyllä voi. Empaattisessa organisaatiossa empatia läpäisee kaikki toimintojen osa-alueet, strategiasta alkaen. Empaattisen organisaation tunnusmerkkejä ovat voimaannuttavuus, aitous ja eettisyys. Yhteistyö kukoistaa, toinen toisensa arvostaminen on itsestäänselvyys ja keskinäinen luottamus vallitsee. Empaattisessa organisaatiossa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyttä. Jos organisaatiossa ei empatia ole merkityksellinen arvo, on yksilötasollakin haastavaa sitä toteuttaa.

Organisaatiotason empatiaa on se, että tunnistetaan erilaiset vahvuudet ja rohkaistaan niiden harjaannuttamisessa, huomioidaan sosiaalisten tunteiden ja tunnetarpeiden merkitys ja annetaan ihmisille lupa mokata. Ihmisten kuunteleminen, heidän osallistamisensa erilaisiin prosesseihin ja päätöksentekoon ja heidän mielipiteensä kysyminen kohottaa empatian kohteena olevan henkilön omanarvontuntoa ja saa hyvän kiertämään. Myös organisaation ulkopuoliset toimijat, kuten asiakkaat, eivät voi olla huomaamatta organisaatiossa vallitsevaa empaattisuutta. Tämä herättää kunnioitusta ja halua olla osa organisaation menestystarinaa – joko työntekijänä, asiakkaana tai yhteistyökumppanina.

Ja kun yksilöt kokevat työyhteisössä empatiaa, heidän on helppo osoittaa sitä myös toisilleen. Hymy, ystävällinen sana, rohkaiseva kommentti, halaus surun keskellä. Nämä pienet suuret teot saavat meidät jaksamaan ja kokemaan psykologista turvallisuutta. Tämä taas saa aikaan luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Niitä asioita, jotka johtava siihen, että teemme parhaamme sen yhteisön eteen, jossa toimimme.

Empatian voima kriisin keskellä

Lukuisat kriisit, mm. ilmastokriisi, koronapandemia ja Ukrainan sota ovat ravisuttaneet maailmaa. Nämä asiat ovat luoneet ihmisten elämään turvattomuutta ja pelkoa ja asiantuntijat yrittävät löytää keinoja käsitellä näitä tunteita. Viimeisin kriisi, Ukrainassa riehuva sota, on vaikuttanut koko läntisen maailman tasapainoon. Kaiken vihan, surun ja pelon ylle on kuitenkin noussut uskomaton kansanliike paitsi Suomessa, myös koko Euroopassa ja ihmiset ovat ryhtyneet auttamaan Ukrainan pakolaisia ennennäkemättömällä sydämen palolla.

Ihmiset kuitenkin reagoivat asioihin eri tavoin. Jotkut puhkuvat intoa ja auttamishalua, kun taas toiset lamaantuvat ja toimivat puoliteholla. Siksi HR:n rooli korostuu tässäkin asiassa. Miten varmistetaan, että juuri siellä sinunkin organisaatiossasi on sellainen kulttuuri, jossa ihmiset kohtaavat toisensa, jossa on aikaa pysähtyä kuuntelemaan toista ja jossa on tilaa tuntea vaikeitakin tunteita – niin lähi- kuin etätyössä? Tällainen kulttuuri, jossa empatia ja ihmisten kohtaaminen on keskiössä, ei synny itsestään, vaan sen eteen pitää tehdä työtä. Tämä työ on tänä päivänä ehkä tärkeämpää kuin koskaan ja me HR Legalilla haluaisimme olla tällaisen työn personal trainereita, sinun organisaatiosi sparrauskumppanina.

Pia-Christina Roth
Senior HR Consultant & Trainer HR Legal Tampere, hallintotieteiden maisteri, kasvatustieteiden maisteri, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja, ICF Team & Executive Coach, pedagoginen pätevyys

Olen hallinnon, johtamisen ja kasvatuksen ammattilainen. HR Legalilla toimin Senior HR-konsulttina ja valmentajana. Olen käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen tyyppi ja sydämeni sykkii tunne-, vuorovaikutus- ja empatiataitojen edistämiselle. Saan energiaa ja iloa ihmisten valmentamisesta, voimaannuttamisesta ja kehittämisestä sekä erilaisten persoonallisuuksien vahvuuksien löytämisestä!  

pia-christina.roth@hrlegal.fi
050 534 2808