Työlainsäädäntö uudistuu: Paikallinen sopiminen ja neuvottelutaidot turvaavat kilpailukykyä

Suomalaiset yritykset ovat haastavan taloudellisen tilanteen vuoksi joutuneet vähentämään sekä lomauttamaan henkilöstöään. Tilanteessa kaikki kilpailukykyä parantavat toimet on hyvä kartoittaa ja ottaa käyttöön. Hallituksen suunnittelemalla paikallisen sopimisen lisäämisellä voidaan joustavoittaa työehtoja ja lisätä yrityksen kilpailukykyä sekä henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista.  

 

Yritysten on jo nyt hyvä valmistautua mahdolliseen muutokseen arvioimalla tai kartoittamalla muutoksen vaikutuksia omaan kilpailukykyynsä. Jos positiivisia muutoksia arvioidaan olevan, on yrityksellä noin puoli vuotta aikaa rakentaa organisaationsa kyvykkyydet vastaamaan muutosta.  

 

Sopimuskumppanina työnantajalla voisi olla jatkossa muukin henkilöstön edustaja kuin työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Lain esitöiden mukaan henkilöstön edustajan tulisi kuitenkin olla työnantajan tasavertoinen sopimuskumppani. Siten henkilöstön valmiuksia sopimiseen pitäisi lisätä osaamisen kehittämisen keinoin, neuvottelutaitoja kasvattaa molemmilla osapuolilla ja ylipäänsä pohtia, mitä toimenpiteitä yrityksessä pitäisi tehdä ennen vuodenvaihdetta.

 

Optimaaliseen lopputulokseen pääseminen edellyttää rautaisia neuvottelutaitoja, luottamusta sekä hyvää viestintää molemmilta osapuolilta. 

• Mistä työlainsäädäntöuudistuksessa on kyse ja miten siihen tulisi valmistautua?
• Uudistuksen keskeiset hyödyt ja haasteet yritykselle?
• Minkälaisiin yrityksiin ja palkansaajiin uudistus keskeisesti kohdistuu?
• Minkälaiset neuvottelutaidot tukevat molempia osapuolia tyydyttävää lopputulosta?
• Miten valmistautua neuvotteluihin ja miten eteenpäin haastavassa neuvottelutilanteessa?
• Minkälaisista asioista työehtosopimuksissa tyypillisesti saa sopia paikallisesti (tällä hetkellä ja jatkossa järjestäytymättömissä yrityksissä)?