Miksi HR on nyt tärkeämpi kuin koskaan? HR Legalin uusi hallitus katsoo tulevaan

Suomalainen työelämä elää juuri nyt poikkeuksellisen suurta murrosta. Orpon hallituksen tekemät uudistukset ovat muuttaneet pelisääntöjä nopeasti, teknologia haastaa perinteiset toimintatavat ja työntekijöiden odotukset muokkaavat yritysten arkea. Muutosten keskellä HR:n rooli on noussut yritysten menestyksen avaintekijäksi.

HR Legalin toimitusjohtaja ja perustaja Henna-Riikka Huhta näkee tilanteessa ennen kaikkea mahdollisuuksia. Hänen mukaansa HR on tärkeämpi kuin koskaan, ja juuri nyt yrityksissä tarvitaan kykyä tulkita lakimuutoksia, tehdä niistä arkeen sopivia ratkaisuja ja tukea johtoa ihmisten johtamisessa.

– HR:n merkitys ei ole koskaan ollut näin keskeinen. Uudistukset kannustavat yrityksiä katsomaan rohkeasti eteenpäin, ja meidän tehtävämme on olla tukena, jotta muutokset voidaan kääntää hyödyksi, Huhta sanoo.

Tämän muutoksen tukemiseksi HR Legal on vahvistanut hallitustaan. Uudet jäsenet, LähiTapiola -ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula sekä HR4:n perustaja Laura Suni, tuovat mukanaan kokemusta suurista organisaatioista ja HR-palveluiden kehittämisestä.

Strategiaa suurella sydämellä

Uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä on tarttua strategian uudistamiseen – työhön, jolla HR Legal varmistaa olevansa asiakkaidensa luotettava kumppani myös tulevaisuuden työelämässä. Molemmat uudet jäsenet näkevät sen keskeisenä menestystekijänä.

– HR Legal on olemassa asiakkaitaan varten. Se näkyy tavassa toimia ja jopa hinnoittelussa. Olen innostunut siitä, että saamme yhdessä määrittää kasvun elementtejä ja samalla säilyttää vahvan arvopohjan, Nikula sanoo.

– Strategia tuo pysähtymisen olennaisten asioiden äärelle. Se luo maratonin arjen sprintin rinnalle ja varmistaa, että kaikki kulkevat samaan suuntaan. Prosessin onnistumisessa henkilöstön osallistaminen on tärkeää, Suni painottaa.

Johtamisen johtamista ja palveluiden kehittämistä

Nikula tuo hallitustyöhön näkemyksen suurten organisaatioiden HR-käytännöistä:

– HR:n ja johdon yhteistyön perusta on luottamus ja keskinäinen arvostus. Lisäksi johtamista pitää johtaa. Hyvä johtaminen ei synny itsestään vaan vaatii pysähtymistä ja valmennusta.

Suni puolestaan korostaa palveluiden tuotteistamista ja asiakaslähtöisyyttä:

– Yritykset osaavat entistä paremmin ostaa palveluita ja heistä on tullut vaativampia. On tärkeää, että arvot kohtaavat ja ostaminen on helppoa. Hyvä tuotteistus varmistaa tasalaatuisuuden ja vapauttaa resursseja lisäarvoa tuottavaan työhön.

Kuvassa vasemmalla Laura Suni, keskellä Henna-Riikka Huhta ja oikealla Susa Nikula.

HR:n merkitys kasvaa muutoksen keskellä

Työelämä on murroksessa. Osaajapula, kohtaanto-ongelmat, tekoälyn nopea kehitys ja talouden epävarmuus muuttavat pelikenttää. Näiden muutosten keskellä HR:n rooli nousee entistä strategisemmaksi.

– Kaikki nämä nostavat HR:n strategiseksi kumppaniksi liiketoiminnalle. Ennen rinnakkain kulkivat toimitusjohtaja ja talousjohtaja, nyt rinnalla on myös henkilöstöjohtaja, Nikula kertoo.

Samaan aikaan ymmärrys hyvästä johtamisesta ja sen vaikutuksesta yrityksen menestykseen kasvaa.

– Huono johtaminen ei jää piiloon. Nuoret työntekijät myös vaativat merkityksellisyyttä ja vastuullisuutta, mikä korostaa HR:n roolia entisestään, Suni toteaa.

Nikula korostaa, että nyt on oikea hetki pysähtyä pohtimaan, mitä kaikki meneillään olevat muutokset todella mahdollistavat:

– Jokaisessa muutoksessa on aina tilaisuuksia, ja HR Legal voi olla tulkkina yrityksille: mikä on hyödyllistä, missä kannattaa olla valppaana ja mitä täytyy ennakoida.

Suni täydentää, että hyvällä johtamisella lakien minimit toteutuvat jo arjessa:

– Jos yrityksessä panostetaan rekrytointiin, tavoitteiden kirkastamiseen ja palautteen antamiseen, suuri osa lainsäädännön vaatimuksista täyttyy kuin itsestään. Lakimuutokset voivat myös rohkaista yritysjohtoa tekemään aiempaa rohkeampia päätöksiä ja kokeiluja.

Katse tulevaan

Tulevaisuudessa HR:n rooli on siirtymässä hallinnosta kohti yhä vahvempaa strategista kumppanuutta. Nikulan mukaan hallinnollisten tehtävien automatisointi vapauttaa yhä enemmän aikaa konsultoivaan, strategiseen työhön.

– HR:n paikka johtoryhmässä ei kuitenkaan ole automaatio, vaan se pitää ansaita. Tulevaisuudessa HR:n strateginen rooli ja liiketoiminnan kumppanuus vahvistuvat, Suni lisää.

Samalla HR:n merkitys kasvaa tasapainottavana voimana työntekijäkokemuksen ja liiketoimintatavoitteiden välillä. Huhdan mukaan HR:llä on jatkossakin keskeinen tehtävä tasapainottaa työntekijöiden ja liiketoiminnan tarpeet:

– Yrityksellä pitää mennä hyvin, jotta työntekijällä voi mennä hyvin. Tässä tasapainossa HR:llä on ratkaiseva rooli. Orpon hallituksen tekemät muutokset osoittavat, että HR on nyt keskeinen osa työelämän murrosta – tärkeämpi kuin koskaan.

Sekä Nikula että Suni painottavat, että HR:llä on nyt ja tulevaisuudessa ainutlaatuinen kaksoisrooli: HR on työnantajan edustaja, mutta sen tehtävä on samalla huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista.

– HR:n substanssi on henkilöstön kuunteleminen ja sen varmistaminen, että päätökset tukevat hyvinvointia. Se on kahden kauppa, Nikula tiivistää.

– Liiketoiminta ei menesty, jos ihmiset eivät voi hyvin. Siksi HR:n täytyy olla sillanrakentaja johdon ja työntekijöiden välillä, Suni lisää.

Juridiikan ja HR:n liitto tuo turvaa

Kun työelämän pelisäännöt muuttuvat, yritykset tarvitsevat yhä useammin kumppanin, joka ymmärtää sekä ihmisiä että lakia. Huhta näkee työsuhdejuridiikan ja HR:n yhdistämisen – HR Legalin ydinosaamisen – merkittävänä kilpailuetuna:

– Olemme aallonharjalla. Tulevaisuudessa HR:n ja juridiikan yhteispeli on entistä merkittävämpää, ja siitä pitää osata soveltaa yritysten arkeen. Uskon myös, että tämän osaamisen ostaminen palveluna tulee lisääntymään Suomessa. HR on saavuttanut uuden aseman, ja sen ansiosta meidän palvelumme ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.

Yrityksille on tärkeää, että laki ei jää etäiseksi, vaan että se muuttuu arjessa ymmärrettäväksi ja sovellettavaksi.

– Maailma monimutkaistuu ja sääntely lisääntyy. Meidän tehtävämme on olla yrityksille lainsäädännön tulkki ja soveltaja. Kun laki kääntyy arjen kielelle ja käytännön ratkaisuiksi, syntyy turvaa ja luottamusta, Nikula sanoo.

Suni vertaa vielä juridiikan roolia organisaation perustaan:

– Juridiikka on vähän kuin Maslowin tarvehierarkian perusta. Jos et tunne lakeja etkä hallitse perusasioita, et voi rakentaa mitään sen päälle. Hyvän HR:n täytyy tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan syvempää asiantuntemusta, ja osata pyytää apua oikea-aikaisesti.