HR-ammattilaiset ja esihenkilöt olivat poikkeusvuosina tiukassa tilanteessa. Työtä on ollut paljon ja työnteko monin tavoin aiempaa vaikeammin ennakoitavaa. Työterveyslaitoksen tutkimuksesta tiedetään, että taukojen pitäminen vähentyi pandemian aikana, mikä on puolestaan heikentänyt palautumista. Palavereiden väliset hetket kuluvat herkästi sähköpostia tarkistellessa ja vastaillessa niihin.
Poikkeuksellinen tilanne näkyy työterveyshuolloissa mielenterveyteen ja usein jaksamiseen liittyvien sairaspoissaolojen lisääntymisenä ja pitkittymisenä.
Ennakkotiedot HR Legal Servicen vuoteen 2020 kohdistuvasta etätyökyselystä kertoivat, että lähes puolella vastanneista esihenkilöistä jaksaminen ja työhyvinvointi olivat heikentyneet. Kohentuneet ne olivat puolestaan vajaalla kolmanneksella.
Jos oma palautuminen jää puutteelliseksi, se voi näkyä esimerkiksi vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen välttelynä, suhteettoman voimakkaina tunnereaktioina ja kyvyttömyytenä tunnistaa tunteita toisten kasvoilta. Monilta työpaikoilta kuuluukin viestiä, että työryhmissä on syksystä lähtien ollut paljon erilaisia kahnauksia ja yhteistyöongelmia ja että niiden hoitaminen itsekin väsyneenä on todella kuormittavaa.
Ihmiset yrittävät työssä parhaansa itseään säästämättä, mikä voi aiheuttaa sen, ettei työpäivän aikana palaudu lainkaan. Tilanne oli tämä Fistbeatin mittausten mukaan joka kolmannella jo ennen pandemiaa. Illalla olo voi olla joko yhä ylivirittynyt ja levoton tai niin väsynyt, että tunnit kuluvat sohvalla maaten.
Riittävän palautumisen varmistaminen on yksi keino vahvistaa jaksamista epämääräisen pitkään jatkuvassa ja muuttuvassa tilanteessa. Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että aivot, keho ja mieli irrottautuvat ja elpyvät työn rasituksista.
Palauttavien taukojen pitämiseen tarvitaan monasti ääneen lausuttu lupa ja suositus. Mitä kovempi tahti ja kuormitus työssä on, sitä tärkeämpää on opetella pysähtymään ja elvyttämään itseään. Tauko voi olla pienimmillään katseen kääntäminen ikkunaan ja kaukaisuuteen silmäily noin puolen minuutin ajan. Muutaman minuutin ojentelu ja liikuskelu elvyttävät kehoa ja mieltä.
Palaveriputkien katkaisemiseen on hyviä teknisiäkin keinoja, mutta jokainen kutsun lähettäjä voi myös itse määrittää palaverin päättymään niin, että ennen seuraavan alkua jää aikaa.
Taukojen tarpeellisuus tulee näkyväksi erityisesti silloin, kun huomaa säheltävänsä, keskittymiskyky on hukassa ja olo hermostunut. Kun tunne työn hallinnasta heikkenee, tilalle tulee esimerkiksi kiireen ja paineen aiheuttama uhkan kokemus, mikä saa kehon ja mielen ylivirittymään.
Taistele ja pakene -tilassa päätöksiä tulee tehtyä nopeasti. Pitkällinen ja muita kuunteleva harkinta on vaikeaa. Tällöin areena on auki työpaikan väärinkäsityksille, tahattomille loukkauksille ja konflikteille, sillä tässä tilassa ihminen levittää ympärilleen hermostuneisuutta ja saattaa toimia hyvinkin äkkinäisesti.
Tunne aivosi -kirjan mukaan taistele ja pakene -tilassa kognitiivinen suoriutuminen heikkenee, muisti pätkii ja keskittymiskyky on huono. Myös luova ongelmanratkaisukyky takkuilee. Kun tila jatkuu pitempään voi olla, että keskittyminen on todella vaikeaa.
Tutkijat kuvaavat Keskittymiskyvyn elvytysopas -kirjassa itse aiheutettua keskittymiskyvyn häiriötä palohälytykseksi, jota ei saa pois päältä. Se on tarkkaavaisuushäiriötä muistuttava tila, jossa hypimme asiasta toiseen, juutumme epäolennaisuuksiin ja keskeytämme jatkuvasti itse itsemme esimerkiksi vilkuilemalla somea tai meiliä.
Keskittymiskykyä voi onneksi elvyttää omatoimisesti.
Työpäivän tauottaminen on tärkeää siitäkin syystä, että se ehkäisee ylivireystilan siirtymistä vapaalle ja yöuneen. Pieni lepotauko heti vapaalle siirryttäessä irrottaa töistä ja laskee stressitasoa. Jos olo on kovin levoton, jo 5 minuuttia voi aluksi riittää tavoitteeksi. Aikaa olisi hyvä pidentää 15 – 30 minuuttiin.
Ylivireyttä voi purkaa esimerkiksi tekemällä jotakin itselle mieluisaa niin, että tahti hidastuu ja keho ja mieli rauhoittuvat. Näin voi valmistella myös palauttavaa yöunta.
Jatkuvan vaativuuden ja pinnistelyn sijaan myötätuntoisen suhtautumisen opettelu vahvistaa hyvinvointia ja palautumista. Kun tehtävälista tuntuu loputtomalta ja olo on nuutunut voisikin kysyä itseltään, mitä minä tarvitsen juuri nyt? Mitä on riittävä taso töissä? Pitääkö minun olla jatkuvasti tavoitettavissa vai voinko ottaa työlleni keskittymisaikaa?